Hevosen kyydissä Korpikansan Kuusijuhlaan

"Heinillä härkien kaukalon, nukkuu lapsi viaton." - Tikkalan koulu Korpikansan Kuusijuhlaa viettämässä 19.12.

KORPIKANSAN KUUSIJUHLA KOKOSI KYLÄN LAULUN, HEVOSTEN JA LEIKIN ÄÄREEN

Korpikansan Kuusijuhla vei meidät hetkeksi metsäkylän vuoden tärkeimmän juhlan tunnelmaan. Vaikka pakkasta oli rapiat 20 astetta, se ei haitannut hevoskyytiä koululle Kettusen Reijon ja Mallan ja Eeva-Liisa Pitkäsen ja Napsukan kirkkorekien kyydissä. "On ryijyn alla lämmin, kun lunta tuiskuttaa"

Hevoskyytien jälkeen menimmä juhlasaliin, jonne koulu oli valmstanut hienon joulujuhlan, jossa kaikuivat kaikki perinteisemmät joululaulut. Tikkalan Virtapiiri kertoi kuvin, sanoin ja piirileikein entisajan joulusta.

Ja lopuksi saaaaaapui HÄN. Siis Joulupukki.

Pukki kertoi tuoneensa jo lukuisat lahjat Metsätorpanmaan mökkeihin. Pukki kertoi lapsille, että näihin lumisiin maisemiin on kätketty aarre - nimittäin Suuri Tarina-aarre, joka kertoo korpikansan aherruksesta puiden kanssa, hevosista ja mökeistä, uutterista ihmisistä. Ennen tänne oli pukin paljon helpompi tulla, kun metsissä kulkivat huolletut tukinajajien rekiurat, jotka johtivat Patajärven ja Muuratjärven rantojen puulaaneille. Kun saavuttiin Metsätorpanmaan komeiden mäkien ja suurten puiden valtakuntaan, pukki oikein ihasteli näkymää Korvatunturin vaivaiskoivujen jälkeen.

Malla ja Reijo saapuvat lapsien kanssa Tikkalan koululle. Seuraavassa kuvassa Napsukka ja Eeva-Liisa, alakuvassa Virtapiiri julistaa vanhojen kuvien kera joulurauhan Tikkalaan.

Korpikansan Kuusijuhla kutsuu !

Nyt pääsee Mallan ja Kettusen Reijon kyydissä Korpikansan Kuusijuhlaan. (Kuva J. Luoma)

Korpikansan Kuusijuhla ke 19.12.12 kello 18 Tikkalan koululla

Loistaa korven koulu taas kuin joululyhty pimeydessä !

Koulun kuusijuhla oli vuoden odotetuimpia juhlia metsäkylissä entisaikaan. Aikalaisten muistikuvissa on yksi valotus ylitse muiden: kynttilät ikkunoissaan koulu hohtaa kuin lyhty pimeydessä, kun hevosia työntyy pimeydestä pihan valopiiriin, joka täyttyy aisa- ja setolkkakellojen kilkatuksesta. Ei ollut kahta samoin soivaa kelloa.

Nyt meillä on mahdollisuus elää pieni hetki korpikylän kuusijuhlaa. Reijo Kettunen ja Malla sekä Eeva-Liisa Pitkänen ja Napsukka tuovat meidät Tikkalan koulun kuusjuhlaan. Juhlassa menemme varttuneiden aikuisten joulukuvaelman matkassa korpikylän jouluaaton tunnelmiin.

Joulun jälkeen jatkamme Korpikansan Kertomuksen opiskelua: nyt on vuorossa Kertomus metsäajoista ja Kertomus mökistä. Tätä opiskelua varten olemme jakaantuneet kuuteen mökkiin, joiden lapsia olemme: Hattula (Sarvenperä), Karsti (Saukkola), Majala, Hiekkaniemi ja Myllymäki (Tikkala) sekä Auvila (Moksi).

Voit jo valmistautua tähän opiskeluvaiheeseen ja vähän haastatella Reijoa ja Eeva-Liisaa

Napsukka ja Eeva-Liisa tulevat tukkimetsästä Tikkalan lapsia kuljettamaan. (J. Luoman kuva)

Joulu tuli korven mökkiin

- Tämän kanssa kannattaa olla vähän varovainenkin, kun tuo nappi pyörii niin vinhaa vauhtia, neuvoo Majalan Lahja lapsia nappilelun pyörittämisessä.

Nappilelu on vauhdikas värkki -  eikä maksa paljon !

- Varokaahan vähä, jos tämä kiepahtaa jonkun tukkaan, sitä hiirenpesää ei selvitä kuin saksilla! varoitteli Majalan Lahja lapsia Tikkalan koulussa 4. joulukuuta Mökin lasten Joulu – teemapäivänä. Lahja näytti, miten syntyy hauska ja yksinkertainen lelu vaikka joululahjaksi: nappilelun tekee isosta napista ja vahvasta langasta. Lanka pujotetaan napin reikien läpi ja kierretään lenkkipäistä sormen ympärille ja kun langan ensin kieputtaa ”nyörille” ja sitten ryhtyy vetelemään pituussuunnassa, saa nappi hurjan kierrosnopeuden.

Lahja kertoi Kettusen Reijon, Määtän Paulan, Tikkalan Sylvin ja Vesa Koskisen avustamana, millaista oli mökin lasten joulu entisaikaan: tehtiin itse, kaikki. Yleisin lahja oli pieni lelu puusta. Reijo toi nähtäväksi puisia autoja ja hevosia. Lahjan lapsuus Katvelan 12 lapsen mökissä, jonne isä hankki leivän hakkuutyöllä, oli väliin niin tiukkaa, ettei hän välittänyt sitä edes kovin tarkasti muistella: - Antaa olla, mulle tulee vaan paha mieli!

Ehdoton suosikki: Tikapuu-Ukko. Tämä Markku Asunnan lelu ei ole aivan helpoimmasta päästä valmistaa. Lisätietoa Markun kirjasta "Pajupillistä Pikisirkkaan"

Väliin leikimme Markku Asunnan hienoilla puuleluilla ja katselimme vanhoja valokuvia Joulusta ja mökkien elämänmenosta. Sian kalttaus tuli lapsille tutuksi ja sianpääsylttykin rupesi kiinnostamaan alun yököttelyn jälkeen, kun Koskisen Vesa oli luvannut, että se on parempaa kuin jäätelö.

Jakaannuimme jatko-opiskelua varten mökkeihin. Hattula (Sarvenperä), Karsti (Saukkola), Majala, Hiekkaniemi ja Myllymäki (Tikkala) sekä Auvila (Moksi) saavat nyt yllättäen 5-7 uutta lasta entisten kääpäsilmien lisäksi ruokittavaksi. Mökki-ryhminä lapset jatkavat nyt paneutumista siihen, miten metsäkylien asutus sai alkunsa, miten syntyivät pellot, mikä oli torppa, mikä kruununtorppa (joita oli aika paljon näillä kulmin), mikä merkitys asutukselle oli reilun 100 vuoden ”ruukkilaiskaudella”, kun mökin tehtävä oli ylläpitää hevonen, jolla lähdettiin joka syksy hankintaan, ajamaan tukkia ja massaa.

Korpikansan Kertomus jatkuu ke 19.12 KORPIKANSAN KUUSIJHLANA Tikkalan koulussa. Se alkaa kello 18. Ensimmäisen tunnin aikana pääsee hevoskyytiin.

Tiistaina 8.1 tammikuuta jatkuu tarina- ja kirjoituspiiri teemalla ”Jokainen ihminen on laulun arvoinen”.

KUVIA MÖKIN JOULUSTA:

 * Joulu on tullut Vuorenpään mökkiin Jämsän Vekkulassa. - Vekkulan kyläarkisto.

* Sikaa kaltataan Tikkalassa. - P. Suomäen kyläkirjat.

Mökin lasten Joulu 4.12 Tikkalan koulussa

Tukinajajan perhe asettumassa jouluaterialle 30-luvun lopulla Saukkolassa.

Peltomaan talo, Otto ja Maria Koskinen pesueineen. - Kauno Koskisen albumi.

”Arkihuolesi kaikki heitä,

mieles nuorena nousta suo.

Armas Joulu jo kutsuu meitä,

taasen muistojen suurten luo.”

Joulu oli ennen tavattoman suuri juhla, koska se poikkesi niin valtavasti arjesta! Jouluun satsattiin köyhässäkin mökissä. Vaikka ei ollut mahdollisuutta suuriin lahjoihin, kaikki muu kohotti lapsen ja aikuisen arjen yläpuolelle: Joulun evankeliumi, tunnelma ja odotus, salaperäisyys, hyvä ruoka, joulukuusi, lepo, yhdessä olo ja leikit.

Tarinahetki vie meidät mökin lasten Adventtiaikaan ja Jouluun: mitä valmisteluja lapset ja vanhemmat tekivät, mitä syötiin, mitä tehtiin lahjoiksi, miten mökki laitettiin, miten kuusi koristeltiin. Entä… tuliko Joulupukki?

Tarinahetki anta amahdollisuuden pysähtyä pohtimaan sitä, miten paljon 

nykyisin osaamme tehdä ja luoda (tavaroita, välineitä, ruokaa, leikkejä...) ITSE?

Tarinahetki alkaa kello 8.45 ja päättyy n. 11.45. Jos haluat tulla mukaan kertomaan tai antaa jonkun esineen tutkittavaksi ja kokeiltavaksi, soita Jaakko Luoma 040-752 9688.

 

Salama-hevosen aisa meni rikki Korpikansan Tarinaillassa

 Kirsi Moilanen ja Esa Mäkinen suunnittelivat 8-kohtauksista 

tarinaa illan teemasta "Jokainen ihminen on laulun arvoinen" .

Aisa meni rikki, kun Koskisen Otto oli Salamallaan tukinajossa, kivimies ”Api” Kuuselan porasta murtui terä Lastun sillan työmaalla ja lehmä potkaisi Hiekkaniemen Hiljaa jalkaan lypsyn aikana, kun Korpikansan Kertomuksen tarinaillassa Tikkalassa (20.11) suunniteltiin arkisia, mutta kiinnostavia henkilökuvauksia.

Korpikansan Kertomus on Metsätorpanmaa ry:n hanke, jossa Korpilahden pohjoisiin kyliin ja Hangasjärven kämpälle luodaan metsäkylien elämästä ja historiasta kertovaa tarinaympäristöä mm. koulujen käyttöön. Tikkalan koulu on ollut opiskelussa innolla mukana opiskellen syksyn aikaan mm. suomenhevosen historiaa ja käytännön hevostaitoja, kuten äestystä. Koulun piirissä on leikillään pohdittu oman tai puoliksi oman hevosen hankkimista, niin innostava ja rauhoittava vaikutus sillä on lapsiin.

Tarinailloissa tehdään aluksi henkilökuvia, jotka avaavat havainnollisella tavalla työntäyteistä korpikansan elämää. Ensimmäiseen iltaan tuli parikymmentä kyläläistä, jotka ottivat ryhmissä jonkun tutun henkilön ja sijoittivat hänet kahdeksan kohtauksen ”elokuvaan”, jossa lähdettiin työhön ja selvitettiin yksi vastoinkäyminen päivän aikana.

"Ja nyt Salaman aisa menis rikki", tämä ryhmä keksii. Edessä Matti

Mehtonen ja Tapio Virtanen, takana Eero Karila. Kun tarinassa on

vastus, joka voitetaan, se heti kiinnostaa!

Yleinen oivallus kertomuksien rakentelussa oli se, että ihmiset muistavat ja tietävät paljon enemmän kuin arvaavatkaan: muistelutyöhön ryhtyminen avaa lisää lokeroita päässä. Kun kuvausten rakentajina on varttuneempaa väkeä, he tietävät oman kokemuksensa ja kuulemansa pohjalta niin paljon, että tämän aineksen varassa syntyy kiinnostavia kertomuksia. Tärkeintä on voittaa kotisokeus: ymmärtää se, että itselle itsestään selvä on aivan uutta ja ihmeellistä nuoremmalla polvelle. Ja että meidän velvollisuutemme on se tieto siirtää.

Vesa Koskisen tarinassa hänen Otto-pappansa lähti Salama-hevosellaan ”ruukinajoon” Peltomaan talosta. Maitopullo työnnettiin kaurasäkkiin ja rekeen kiinnitettiin jalasjarrut ja ketjunpätkää jyrkkiä mäkiä varten. Tietenkin aisa katkesi, mutta hevosmies ei ollut metsässä koskaan ilman nauloja: vara-aisa veistettiin näreestä ja lukkopää naulattiin siihen. Mutta kun mittamieskin vielä vinoili vinoista pöllinpäistä, piti Oton turvautua aina toimivaan mantraansa: ”Nätti pillu, huh!”. Otosta on pakko kertoa: hän toi Sysmästä tullessaan 1917 tukkisakset ensimmäisenä näihin kyliin. Siihen asti kuormat tehtiin kankipuilla ja köysillä. 

Otto ja Salama kotona pyörähtämässä ruukinajon välissä.

- Kuva Kauno Koskisen kotialbumi.

 

Korpikansan Tarinailtoja pidetään kerran kuussa tiistaisin, seuraavan kerran ollaan koolla 8. tammikuuta.  Iltoihin voi tulla vain kuuntelemaankin ja eihän sitä koskaan tiedä, missä kohtaa voi olla tietoineen avuksi. Henkilötarinoiden jälkeen paneudutaan tarkemmin työhön ja työkaluihin, sitten mm. peltojen syntyyn ja ruisleipään. Tarinat siirtyvät nettiin, videopätkiksi, työnäytöksiksi ym. Ehkä joku kokoaa niistä näytelmän – tai lauluillan?

Jaakko Luoma

JOKAINEN IHMINEN ON LAULUN ARVOINEN !

Sivulan Antti Hirvimäestä oli pidetty mies. (-Järvisten albumi)

KOPRIKANSAN TARINAILTA ti 20.11 kello 18

Harjulan seurantalo, Tikkala-Korpilahti

Tervetuloa Korpikansan Kertomus -hankkeemme ensimmäiseen varsinaiseen tarinailtaan Harjulan seurantalolle. Iltamme teema on: "Jokainen ihminen on laulun arvoinen".  

Kenestä sinä haluaisit tehdä laulun, kenestä kertoa? Jos sinulla on mielessäsi tällainen henkilö, voit kertoa hänestä 4-6 minuuttia. Ota mukaan valokuvia, jos sellaisia on. Kuvien kopiointi kertomuksen tueksi kello 17-18.

Pidämme tästä lähin näitä iltoja suhteellisen säännöllisesti n. kerran kuussa. Muina iltoina esillä on mm: "Työ-taito-työkalu", "Paikan tarina"  ym teemoja sekä kerrontaan liittyvää koulutusta.

Tarinailloissa on tarkoitus sekä viihtyä hienon metsäperinteemme äärellä että synnyttää porukalla kertomiseen liittyvää kansalaistoimintaa, mm. erilaisia tarinarasteja, jotka voivat sisältää esim. työnäytöksiä, dramatisoitua kerrontaa, henkilötarinoita ym.

Korpikansa lauloi hevosestaan !

Esa Niemitalo lauloi Korpikansan hevosesta

Korpikansan Kertomus jatkui 12.10 Tikkalan Kekrijuhlassa.

Korpikansan Kertomuksessa on meneillään 1. luku eli Kertomus suomenhevosesta. Rakkaasta lapsesta on monta laulua, niitä kuultiin viime perjantaina Tikkalan Harjulassa, jossa Metsätorpanmaa ry ja Poko-yhdistys järjestivät Kekri-juhlan n. sadalle vieraalle.

Illassa oli esillä yhdistyksen keräämästä hienosta kuva-aineistosta kuvia lähiympäristön talojen hevosista ja ajureista. 

Olavi Kauppinen oli koonnut kekrin kunniaksi laajan esinenäyttelyn entisajan ruokakulttuuriin liittyvistä työvälineistä ja tarvikkeista. Yksi kiinnostavimmista esineistä oli Oinas-pumppu, joka pientä puron putouseroa hyödyntämällä pumppaa yötä päivää karjalle juomaveden.

Olavi Kauppinen ja Lahja Majala veivät yleisön ruokaperinteen esineistöön.

 Koska Niemitalo ja Vesa Koskinen eivät ehtineet laulaa `Hevosmiesten polkkaa`, tuota legendaarista Jorma Ikävalkon laulamaa ja Repe Helismaan hauskasti sanoittamaa rallia, tässä siitä yksi säkeistö!

" Tukkilaisen hevonen on päivät työssä lujassa, 

levätessään puree kauraa tallissa tai kujassa. 

Talvisavotassa se jääpi yöksi pihalle, 

ruumensäkki soimena, vällyreuhka loimena. 

Tuskin niinkään loistavaa on huijaretten konilla, 

nälissään ne lönkyttelee markkinoilla monilla.

Omistaja vaihtuvi, koni-parka laihtuvi, 

kun käy aina heikommaks, lopuks tehdään makkaraks. "


VIDEO   
 http://vimeo.com/53493099 

Katso Tikkalan Virtapiirin Terveiset -esitys.
 Se kertoo postikorttien tekstein ihmisen ikuisesta
kaipuusta toisen luo !

Laulu suomenhevoselle pe 12.10

18. syyskuuta alkoi Korpikansan Kertomus Hiekkanienen talossa Tikkalassa

Korpikansan Kertomus jatkuu:

LAULU SUOMENHEVOSELLE pe 12.10 kello 18 

Harjula st Tikkalan kylä Korpilahdella

 Tervetuloa Korpilahden pohjoisten kylien (Poko ry) ja Metsätorpanmaa ry:n järjestämään KEKRI-juhlaan, jonka aikana kuulemme sikermän lauluja suomenhevosesta ryyditettynä historiallisen hienoihin kuviin suomenhevosesta arjessa ja juhlassa. Kuvat on koottu lähiseudun kylistä, kotialbumeista.

Hevosmiesten Trio: Esa Niemitalo & Vesa Koskinen & Jaakko Luoma (kuvat).

NAPSUKKA-TAMMA OPETTI LAPSILLE KYNTÖÄ JA ÄESTYSTÄ KORPIKANSAN AVAUKSESSA 18.9 !

Kuvakertomus tilaisuudesta tässä:

http://vimeo.com/53509952

Korpikansan Kertomus -hanke avattiin 18. syyskuuta hienoimmalla mahdollisella tavalla: Eeva-Liisa Pitkänen ja Reijo Nieminen ja Napsukka-tamma opettivat Korpilahden Tikkalan koulun lapsille kyntöä ja äestystä.

45 lasta perehtyi Suomen kansan historiaan suitset kädessä. 

Opiskelu jatkuu: syksyn ja talven mittaan opiskelemme lisää hevosesta, metsäkylien asutuksen synnystä, hevosajojen aikaudesta, peltojen synnystä, taitojen merkityksestä ym.

- Tässä blogissa lisää tietoa niin Napsukasta kuin suomenhevosesta !

-Pidä suitset tiukalla! opastaa Eeva-Liisa. On upea tunne, kun

huomaa pystyvänsä ohjaamaan hevosta ja jälkeä syntyy.

 

 Napsukka sai tytöiltä heti letit otsalleen - sitten aloitettiin 

työt. Auraan kurkeen ei lapsia päästetty: kun peltoa ei oltu 

vähään aikaan muokattu, se oli turhan tiukka vastus.

- Meistä tulee isona hevosnaisia ja -miehiä! lupasi moni lapsi Korpikansan 

Kertomuksen avauksessa 18. syyskuuta Tikkalassa.

KORPIKANSAN KERTOMUS ALKAA 18.9.012

Topi oli vankka suomenhevonen, joka teki hyvän vaon. Kauko Levänen kyntää 

Korpilahden Moksissa 60-luvulla. -Tapio Leväsen albumi.

1-luku: 
"KERTOMUS SUOMENHEVOSESTA"

tiistaina 18.9.12 kello 9-13 Korpilahden Tikkalassa

Suomi asutettiin suomenhevosen varassa. Erityisesti metsäseudun mökit ja pientilat syntyivät paljolti hevosajureiden tukikohdiksi, joista suunnattiin syksystä alkaen hevosella puuta ajamaan.

Miksi suomenhevosta pidetään maailman monipuolisimpana työhevosrotuna? Miten siitä tuli valinnan ja jalostuksen kautta sellainen? Millainen oli hyvä työhevonen, miten se löydettiin, miten koulittiin? Tähänkin hakee vastausta Korpikansan Kertomus!

Korpikansan Kertomus on Metsätorpanmaa ry:n tarinahanke 2012-13, jossa Korpilahden metsäkylien historiaa tehdään näkyväksi muutamien selkeiden, keskeisten teemojen kautta. Suomenhevosen lisäksi paneudumme pientilojen (”mökkien”) syntyyn, pellon tarinaan, metsäajojen aikakauteen, ruisleipään ja puhumme taidosta ja työkalusta. Tästä blogista löydät lisätietoa suomenhevos-päivästä ja hankkeesta.

Hankkeen keskus on Hangasjärven kämppä, jota kunnostetaan Jyväskylän seudun eräliikunnan keskukseksi.

Tämä ensimmäinen Korpikansan Kertomus on suunnattu Tikkalan koulun oppilaille, jotka saavat päivän aikana opiskella käytännön hevostaitoja: valjastamista ja syystöitä, mm. kyntämistä ja äestämistä. Opettajina toimivat Napsukka-tamma  ja sen omistaja Eeva-Liisa Pitkänen sekä Reijo Nieminen, Jussi Maukonen ja Reijo Kettunen. Hevostöiden lisäksi opiskelemme hevosajan työvälineitä mm. Olavi Kauppisen johdolla.

Tule mukaan! Korpikansan Kertomus on kertomisen kansalaistoimintaa luova hanke, jossa jokaisen tarina löytää paikkansa - ja siirtyy lastemme tiedoksi, taidoksi ja elämän rikkaudeksi!

AJO-OHJE:

Tilaisuus pidetään Tikkalan kylän Hiekkaniemen talossa Patajärven rantamaisemissa, osoitteessa Patajärventie 380. Sinne on reilu 20 km Jyväskylän keskussairaalan mäeltä, ao. kartasta löydät paikan:

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?map.x=227&map.y=233&e=421083&n=6891692&scale=80000&tool=siirra&styles=normal&lang=fi&tool=siirra&lang=fi

TERVETULOA!

Jaakko Luoma                                                 

Metsätorpanmaa ry:n pj

040-752 9688

EU:n maaseuturahaston 2012-2013 tukema hanke (Vesuri ry).